Entä nyt, Rio?

Se oli siinä, takaisin töihin.

Näin tokaisi anoppini, kun Ranska jalkapallon vuoden 2006 MM-kisoissa pudotti Brasilian jatkosta. Takaisin arkeen.

Muistin tuon hetken, kun luin Guardianin jutun siitä, miten Rio on nyt, isojen megatapahtumien isännöinnin (Rio +20, jalkapallon MM-kisat, olympialaiset) jälkeen palaamassa normaaliin. 

Lähikuukausina ja vuosina nähdään varmasti monia arvioita siitä, mikä lopulta on tapahtumien kaupunkiin jättämä perintö. Tokion kisojen alla ulkomaiset toimittajat kenties raportoivat, minkäpituista ruohoa Rion kisapaikat kasvavat.  

Jalkapallon MM-kisojen aikaan kirjoitin, että kisat olivat jo ennen päättymistään muuttaneet Rioa niin, että toisin kuin vielä joitain vuosia aiemmin, lapset ja nuoret kasvoivat nyt maailmassa, jossa politiikasta puhuttiin arjessa. Sittemmin olen kuitenkin pohtinut, mikä oli kisojen merkitys ihmisten poliittisessa aktivoitumisessa. Mitä ja kuinka paljon olisi tapahtunut ilman kisojakin?

Heinäkuussa kirjoitin, etten tänne palattuani oikein saanut olympialaisista kiinni. Se mitä televisiossa ja lehdissä näin, tuntui kovin irralliselta siitä, mitä näin ja koin arjessa. 

Mistä on kyse, kun yhä useampi tummaihoinen nainen jättää hiuksensa suoristamatta? Kun kuulen sanan feminismi melkein päivittäin? Kun yhtäkkiä kaikkialla mihin katson tunnutaan tekevän jotain ympäristön hyväksi? Kun kansalaisyhteiskunta puhuu keskenään vuodesta 2017 samaan aikaan kun kaupunki on täynnä ulkomaalaisia toimittajia?

Rio tuntuu muuttuneen. Paljon on muuttunut siitä, kun täällä ensimmäistä kertaa asustelin (2004), mutta jonkin verran myös viime vuodesta. 

Mikä kaikki tähän on tuonut? Mitä kehityskulkuja uutisia hallinnut jatkokertomus megatapahtumista (ja viime kuukausina politiikan ylätasosta) on jättänyt varjoonsa? Mitä riolaiset ovat puuhailleet kellarissa keskenään sillä aikaa, kun maailma bailasi heidän olohuoneessaan? 

Entä nyt, kun megatapahtumien järjestäminen ei enää aseta kerronnalle raameja? Kun uutisiin mahtuu taas enemmän? Ketkä ponnistavat esiin, ketkä onnistuvat määrittelemään agendoja?

Se hetki, ennen kuin menneen jättämä tyhjä tila täyttyy uudella, se on tavattoman kiehtova. Sillä hetkellä moni suunta on mahdollinen. 

Ja juuri sitä hetkeä Rio nyt elää.