Hei täti, tiedätkö kuka on Jeesus?

Kasiveellä oli koulutehtävänä selvittää, mitä eri ihmiset ajattelevat Jeesuksesta ja tätä tehtävää varten hän nyt kiersi ympäri taloa selvittämässä ja kirjaamassa ylös lähipiirin näkemyksiä.

Appivanhempani ovat katolilaisia, kuten suurin osa brasilialaisista. Laajennetusta perheestä taas löytyy koko uskontojen kirjo erilaisista kristillisistä kirkoista afrobrasilialaisiin ja uskonnon kokonaan hylänneisiin.

Kristinuskon Jumalaa palvellaan täällä ties kuinka monessa erilaisessa kirkossa ja esimerkiksi Magéssa näyttää olevan yhtä paljon kirkkoja kuin baareja. Kun minulta kysytään uskonnostani, vastaan useimmiten, että olen saanut luterilaisen kasteen. Joskus siitä seuraa lisäkysymyksiä, joskus ei. Vuosia sitten yritin silloisella ohuella portugalillani selittää yhdelle kysyjälle jotain luterilaisuudesta, mutten luullakseni oikein onnistunut. Lopulta kysyjälle riitti kun vahvistin, että myös luterilaiseen uskoon kuuluu Jumala ja Jeesus.

Toisen ihmisen tai uskonnon pyhään suhtaudutaan pääsääntöisesti kunnioittavasti, mutta jumaluskon puutetta monen tuntuu olevan hankala ymmärtää. Oma lukunsa on afrobrasilialainen candomblé, jonka harjoittajiin kohdistuu monesti ennakkoluuloja ja syrjintää, väkivaltaakin.

Puolisoni kertoi hiljattain tarinan eräistä kekkereistä, joissa sokeriruokoviina cachaça pääsi loppumaan. Eräs paikallaolijoista hihkaisi, että heillä on centrossa (paikka, jossa candomblé-uskontoa harjoitetaan) pari pulloa, että hän käy ne hakemassa. 

Tämän paikalla olleen porukan juhlissa ei totta vie syljetä lasiin, mutta ne pullot jäivät monelta juomatta. 

Tässä kohtaa lienee hyvä jälleen kerran todeta, että Magé ei ole yhtä kuin Rio, eikä varsinkaan yhtä kuin Rion Zona Sul. Magé on monessa mielessä paljon konservatiivisempi. Joka tapauksessa Candomblé on hurjan kiinnostava aihe sekä itsessään että Brasilian historian ja uskontojen yhteensulautumisen näkökulmasta.

Etenkin kristinusko symboleineen on näkyvästi läsnä arjessa. Se näkyy sisustuksessa ja koristeissa ja kuuluu puheessa.

Koillisessa reissatessamme eräs paikallisoppaistamme kuvaili Jericoacoaraa paikaksi, jossa "Jumala on läsnä". Hän tosin jatkoi, että mikäli joku toinen sattuu uskomaan johonkin muuhun korkempaan voimaan, niin sekin on varmasti Jerillä läsnä.

Appivanhempien kotona olohuoneesta löytyy useampikin Jeesus, pyhä perhe ynnä joitain pyhimyksiä. Keittiön seinällä on kalenteri, jossa jokaiselle kuukauden päivälle on oma, kristillisväritteinen aforismi. Padre Marcelon Momento de fé -ohjelma on yhtä vakiintunut osa aamua kuin leipomosta haettu tuore leipä. Monet lapset pyytävät hyvän huomenen ohella siunausta ja portista lähteviä kehotetaan kulkemaan Jumalan kanssa. Vanien peruutuspeileissä roikkuu rukousnauhoja (syystä).

Suomessa yleinen käsitys uskonnosta ihmisen yksityisasiana (josta ei sovi kysellä) herättää täällä kummastusta. Toki käsitys yksityisyydestä ja sen rajoista on monessa muussakin asiassa erilainen.

Uskonnot ja niistä keskusteleminen kiinnostavat minua kovasti ja täällä siihen on runsaasti mahdollisuuksia. Pitäisiköhän jonain päivänä laittaa aihetta koskeva portugalin sanastoni testiin ja selvittää, millaisia ajatuksia täällä herättää vaikkapa Suomen kevään kestosuosikki, suvivirsikeskustelu?

Olisi myös ollut tosi kiinnostavaa olla kärpäsenä katossa kasiveen luokassa, kun eri ihmisten vastauksia käsiteltiin. Sinne työkirjaan päätyi osaltani teksti, jonka mukaan Jeesus opetti lähimmäisenrakkautta.