Sarja pikselöityneitä muistoja, olkaa hyvät!
Eka laajennettu perheeni Piabetássa ja Pau Grandessa (portugalin osaajille: kyllä, tuo jälkimmäinen on ihan oikea paikan nimi). Siihen perheeseen kuului yhdet kaksoset, kuten myös perheeseemme Suomessa. Sain näihin juhliin saavuttuani satikutia, sillä olin Riosta tullessani vaihtanut bussista vaniin yhdessä risteyksessä matkan varrella sen sijaan, että olisin käynyt vaihtamassa kilometrin päässä Piabetán bussiasemalla. Alue jossa vaihdoin oli ilmeisesti vaarallinen.
Eka kerta sokeritoppavuorella. Nousimme silloisen heilan kanssa huipulle hieman ennen auringonlaskua ja seurasimme sitten sen etenemistä Paquetán saarelta kohti Ipanemaa. Suosittelen!
Meu coração acelera vendo o Maraca cantar... Eka futismatsi Maracanãlla. Vuonna 2004 Maracanãn katsomoissa kiersivät vielä oluenmyyjät styroksilaatikoineen.
Ensimmäinen Búzioksen retki. Tällä retkellä myös uin ensimmäistä kertaa Brasiliassa. Rion rannoilla olen uinut näiden kahdentoista vuoden aikana yhteensäkin ehkä vain kaksi kertaa.
Ensimmäinen brasilialaisratsuni. Muistan edelleen hepan nimen, se oli Tupí. Vähän nikottelin sitä, ettei ratsastusretkeläisille jaettu kypäriä. Kun kysyin tästä, minulle vastattiin, että se on hevonen, ei moottoripyörä.
Eka synttärini Brasiliassa. Siellä on tapana, että synttärisankari leikkaa kakun ja antaa ensimmäisen palan rakkaimmalle ihmiselle. Yleensä se on äiti tai kumppani. Minä en tästä perinteestä ollut tietoinen, joten leikkasin kakun, kävelin nurtsin reunalle istumaan ja söin sen...
Eka kerta tulevan puolison (silloin vielä kaverin) kotona. Sekä muuri että talo on sittemmin maalattu. Vihreä auto on edelleen paikallaan, joskaan se ei enää liiku.
Käytännön portugalia
Pau = keppi (myös alatyylinen ilmaus penikselle)
Grande = suuri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti