Magé valokuvissa, osa 2

Nämä kuvat ovat jatkoa aikaisemmalle Magé-tarinoinnille. Magé on siis Rion metropolialueella sijaitseva puolisoni kotikaupunki, josta löytyy pari sanaa myös Kartalla-osiossa. 
 

Joka kerta kun lähdemme Magésta Rioon, mietimme, mikä on ketterin tapa. Suora bussi tai minibussi Rioon, vai kenties Niteróin kautta ja loppumatka lautalla?

Bussissa on mukavin istua, mutta se jumiutuu ruuhkaan ensimmäisenä. Minibussit eli vanit ovat ketteriä ja muuttavat tarvittaessa reittiä, mutta joillain kuljettajilla on ärsyttävä (toki myös vaarallinen) tapa ottaa auto liian täyteen, ja jos satut istumaan käytäväpaikalla, voi olla että jonkun hanuri heiluu lähempänä naamaasi kuin miellyttävää olisi.

Junaa ei pidetä kovin ketteränä liikkumisvälineenä eikä moni magélainen ystäväni käytä sitä koskaan. 

Magésta pääsee Rioon myös junalla, jos vaihtaa Caxias'n Saracurunassa. Ruuhka-aikaan juna voi vaihdon kanssakin olla bussia nopeampi, mutta vuoroja on vähän. Brasiliassa julkinen raha on pitkään suunnattu pikemminkin maanteiden kuin rataverkon kehittämiseen.

Aikoinaan Magé oli portti vuorille - Brasilian ensimmäinen junarata kulki Magésta Petrópolikseen. Historiaa ei kuitenkaan oikein hyödynnetä turismimielessä. En tiedä mistä se johtuu.

Poço Bento.

Jokunen pyhiinvaeltaja löytää kuitenkin Poço Benton. Tarina kertoo, että lähteen löysi pappi José de Anchieta joka sai makean veden pulppuamaan kertojasta riippuen joko raapimalla kuivaa maata tai rikkomalla sen sauvallaan. Tätä pidettiin ihmeenä, ja jotkut etsivät lähteen vedestä parannusta vaivoihinsa.

Kansi on auki vain valokuvaa varten - seisova makea vesi on denguekuumetta ja nyt myös Zika-virusta levittävän aedes aegypti -hyttysen kasvualusta.

Eräs ystäväni kysyi Magéssa vieraillessaan, pitääkö lämmintä vettä säästellä. Vettä ylipäätään usein pitää, sillä vaikka Magé on vuorten juurella ja vuorilta virtaa makeaa vettä, vedestä on kuivan aikaan usein pulaa. Silloin säiliöautot käyvät täyttämässä katoille rakennetut vesiastiat.

Kesällä vesi tulee suihkusta lämpöisenä, talvella se lämmitetään sähköllä. Yllä olevassa kuvassa oikealla näkyy appeni televisiosta bongaama vedenlämmitysviritys. Puolisoni ja minä innostuimme ympäristönäkökulmasta, appi pienemmästä sähkölaskusta.

Vaikka vuorilta virtaa puhdasta vettä, rannalla on toisin. Guanabaran lahden likainen vesi on ollut olympialaisten vuoksi tapetilla myös kansainvälisissä uutisissa. Vedessä kelluu paitsi roskia ja öljyä, myös sitä itseään.

Muovipullotalon vieressä on muovipullobaari.

Vuosia sitten eräs asukas päätti tehdä oman osansa roskan vähentämiseksi ja rakensi talon rantaan huuhtoutuneista muovipulloista. En ole ihan varma, oliko niitä tosiaan vedessä taloksi asti, vai oliko kyseessä laajempi kierrätysprojekti. Täältä voi katsoa, miltä talon sisällä näyttää ja portugalintaitoiset voivat kuunnella koko tarinan.

Juhlaparaati Magén täyttäessä 449 vuotta.

Magéssa ei tapahdu kovin paljon. Siksi melkein mikä tahansa tapahtuma kerää suuren yleisön, oli se sitten sambaa kaupungintalon aukiolla tai kirkon katujuhla pyhän Pietarin päivänä.

Toinen Centron sambakouluista.

Vielä puolisoni ollessa pieni myös karnevaalin aikaan tapahtui: kaupungin kaksi sambakoulua kilpailivat paraateillaan Magén kaduilla. Ne eivät osallistuneet Rion karnevaaliin, vaan kilpailussa oli kyse nimenomaan näiden kahden keskinäisestä paremmuudesta.

Nykyisin Magé on karnevaaliviikonlopun ympärillä aika autio, suurin osa suuntaa muualle. Mutta ehkä tulevaisuudessa karnevaalikulttuuri elpyy Magéssakin.